Ajatuksia menetelmästä
Unelmat ja tavoitteet ovat tärkeitä. Niiden kirkastaminen itselleen auttaa toimimaan elämässään niin, että unelmista voi tulla tavoitteita. Aarrekartan tekemisessä ei siis ole kyse vain askartelusta, vaan menetelmän avulla on mahdollista muuttaa omia ajatuksiaan tai mieltään niin, että toiveista voi tulla todellisuutta. Omien, todellisten toiveiden tunnistaminen vaatii kuitenkin myös oman minän tuntemista - matkaa omaan minään. Siitä syystä päätimme ennen tulevaisuuden toiveisiin keskittyvän aarrekartan koostamista tarkastella ensin nuoren omaa minäkuvaa. Sovelsimme siten aarrekartta-menetelmää tekemällä siitä kaksivaiheisen, jossa oman identiteetin tutkimisesta siirrytään toiveiden ja haaveiden maailmaan. Tässä blogissa on kerrottu, kuinka ensimmäinen vaihe sujui.
Ohjattavilla sisaruksilla oli ilmennyt nuoruusiän ongelmia. Emme halunneet nostaa niitä esiin, vaan tavoitteemme oli antaa nuorten vapaasti ja turvallisessa ilmapiirissä hahmotella kuvaa siitä, millaisena he itsensä näkevät tällä hetkellä. Ohjattavanamme olleen tytön kohdalla päihteiden käyttö ja sen ongelmallisuus alkoi konkretisoitua, joten mahdollista on, että nuori osaa siihen ja sen vaikutuksiin kiinnittää jatkossa paremmin huomioita. Ohjattavanamme olleen pojan kohdalla menetelmä ei ollut ehkä yhtä toimiva, koska ohjattavalta puuttui omaa motivaatiota kartan tekoon. Saimme kuitenkin heräteltyä hänen ajatuksiaan omasta itsestään ja vähän tulevastakin, johon hän voi omilla valinnoillaan vaikuttaa.
Ohjattavilla sisaruksilla oli ilmennyt nuoruusiän ongelmia. Emme halunneet nostaa niitä esiin, vaan tavoitteemme oli antaa nuorten vapaasti ja turvallisessa ilmapiirissä hahmotella kuvaa siitä, millaisena he itsensä näkevät tällä hetkellä. Ohjattavanamme olleen tytön kohdalla päihteiden käyttö ja sen ongelmallisuus alkoi konkretisoitua, joten mahdollista on, että nuori osaa siihen ja sen vaikutuksiin kiinnittää jatkossa paremmin huomioita. Ohjattavanamme olleen pojan kohdalla menetelmä ei ollut ehkä yhtä toimiva, koska ohjattavalta puuttui omaa motivaatiota kartan tekoon. Saimme kuitenkin heräteltyä hänen ajatuksiaan omasta itsestään ja vähän tulevastakin, johon hän voi omilla valinnoillaan vaikuttaa.
Menetelmänä kartan tekoa emme olleet kokeilleet. Se tuntui kuitenkin aika helposti toteutettavalta ja mielenkiintoiselta siitä syystä, että ohjattava pystyy sanoittamaan ajatuksiaan ja tunteitaan kuvien avulla ehkä paremmin kuin pelkän keskustelun kautta. Aarrekartassa ei ole oikeaa tai väärää tapaa omakuvan tekemiseen, joten työn kannalta on olennaista rohkaista nuoria tehtävään. Valmiita tuotoksia ei arvioida, vaan niitä tutkitaan kiinnostuneella ja avoimella asenteella. Aarrekartassa on tärkeää nimenomaan sen läpikäyminen. Se toteutui ohjauksessamme, kun nuoria pyydettiin kertomaan kuvastaan ja perustelemaan valintojaan. On tärkeää, että minäkuvan tutkimisella aloitettu prosessi jatkuu omiin toiveisiin tutustumisella seuraavalla tapaamiskerralla.
Kommentit
Lähetä kommentti